Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja Olkiluodon biosfääri seuraavien kymmenen vuosituhannen aikana

Ari T. K. Ikonen
Posiva Oy, Olkiluoto, 27160 Eurajoki

Posiva Oy vastaa omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta Eurajoen Olkiluodon kallioperään. Osana loppusijoitushankkeen turvallisuusperustelua pitää arvioida mahdollisista radioaktiivisista päästöistä aiheutuvia säteilyannoksia ajanjaksolle, "jona ihmisille aiheutuva säteilyaltistus voidaan riittävän luotettavasti arvioida", mutta jonka on oltava "vähintään usean tuhannen vuoden mittainen". Vielä pidemmällä ajanjaksolla loppusijoituksen turvallisuuden mittarina maanpinnalle tulevaa radioaktiivisuutta verrataan luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuvaan altistukseen. Maankohoaminen, Olkiluodon alueella nykyisin noin 6 mm/v, muokkaa alueen ympäristöä jatkuvasti. Tästä ja ilmastonmuutoksesta johtuvasta merenpinnan vaihtelusta aiheutuvat muutokset ympäristössä muokkaavat päästöjen kulkeutumisreittejä kallioperästä ihmisten ja eläinten ravintoverkkoihin.

Jotta alueen pintaympäristön tulevasta kehityksestä voidaan esittää uskottavia skenaarioita, luontaisia ja osin myös maanviljelykseen liittyviä viimeisten 10 000 vuoden kehityskulkuja (ts. edellisestä jääkaudesta nykypäivään) tutkitaan alueella, joka vastaa loppusijoituspaikkaa maaperägeologisesti, luonnonmaantieteellisesti ja kasvillisuusvyöhykkeiltään. Tällaiseksi ns. referenssialueeksi on rajattu hieman Satakuntaa ja Varsinais-Suomen pohjoisosia laajempi alue. Yhtenä keskeisenä tutkimusten kohteena ovat luontaiset kehityskulut, joista muodostetaan turvallisuusperustelun tarpeisiin sopivia osamalleja, joilla Olkiluodon pintaympäristön tulevaisuusskenaarioita simuloidaan paikkatietoympäristössä. Näin saadaan muodostettua kuva tarkasteluajanjakson luonnonmaantieteellisistä olosuhteista ja maankäyttöpotentiaalista. Jatkomallinnusta varten tunnistetaan mallien tarkkuuden rajoissa luotettavasti karakterisoitavat biotoopit eli elinympäristöt, joissa samanlaiset keskeiset ympäristötekijät ylläpitävät tietynlaista eliöyhteisöä.

Edelleen mahdollisten päästöjen kulkeutumismallinnusta varten tutkitaan päästönuklideja vastaavien alkuaineiden kiertoa ja kertymistä näissä eri biotoopeissa em. referenssialueella ja käytännön syistä erityisesti Olkiluodossa. Näiden ja biotooppien tyyppiominaisuuksia vastaavien kirjallisuustietojen perusteella simuloidaan päästönuklidien pitoisuudet tulevaisuuden pintaympäristössä kehityslinjamallinnuksen tulosten puitteissa. Nykyinen maankäyttö biotooppimosaiikissa tarjoaa lähtötiedot ihmisten altistumisen arviointiin, vastaavasti tiedot biotooppien eliöyhteisöstä kasvien ja eläinten altistusarviointiin. Kummassakin tapauksessa saatavilla olevat kontaminoituneet (ravinto)resurssit rajaavat maksimaalisesti altistuvien yksilöiden määrää kussakin skenaariossa.

Vaihtoehtoisina, postuloituina kehityskulkuina tarkastellaan esimerkiksi maanviljelyn intensiteetin ja vaihtoehtoisten ilmastoskenaarioiden merkitystä ihmisille sekä muille eliöille aiheutuvien säteilyaltistusten suhteen. Monimutkaisen mallinnus- ja arviointikokonaisuuden tulosten oikea suuruusluokka varmistetaan lisäksi yksinkertaisemmilla indikaattorityyppisillä laskelmilla ja systemaattisella tietämystason arvioinnilla, jotta voidaan todeta loppusijoituksesta aiheutuvien säteilyannosten jäävän suurella varmuudella merkityksettömän pieniksi.

10s Kansallinen mallinnusseminaari - Ikonen - public.pdf