Agroekosysteemien ja viljelykasvien simulointimallit puntarissa

Taru Palosuo1), Tapio Salo2) ja Reimund Rötter3)
1) MTT Agrifood Research Finland, Plant Production Research, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, Finland
2) MTT Agrifood Research Finland, Plant Production Research, 31600 Jokioinen, Finland
3) MTT Agrifood Research Finland, Plant Production Research, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, Finland

Viljelykasvien kasvua ja kasvintuotannon ympäristövaikutuksia kuvaavia simulointimalleja käytetään nykyisin paljon maatalouden päätöksenteon tukena. Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa malleilla on tärkeä rooli. Mallitulosten luotettavuuden arviointiin on tällä saralla herätty vasta äskettäin. Parhaillaan on käynnissä tai käynnistymässä laajoja kansainvälisiä hankkeita, joissa pyritään luomaan menetelmiä mallitulosten luotettavuuden arvioimiseksi mm. erilaisia malleja ja niiden tuloksia vertailemalla.

Tässä esityksessä esitellään tuloksia kolmesta eurooppalaisesta mallivertailusta, joissa arvioitiin usean erilaisen simulaatiomallin antamia viljasatoarvioita, biomassatuotosennusteita sekä vesi- ja typpitaseita. Ensimmäinen tutkimus, jossa oli mukana kahdeksan laajasti käytettyä viljelykasvien simulaatiomallia, tehtiin syysvehnällä käyttäen 49 kasvukauden aineistoa kahdeksalta alalla eri puolilta Eurooppaa. Toinen tutkimus tehtiin ohralla käyttäen 44 kasvukauden aineistoa samoin kahdeksalla alalla eri puolilla Eurooppaa. Kolmannessa tutkimuksissa keskityttiin mallittamaan ohran kasvua Jokioisissa, Suomessa. Tässä tutkimuksessa oli mukana 11 mallia ja tällä kertaa mallittajille annettiin aikaisempaa enemmän aineistoa mallien kalibrointiin. Jokioisten tutkimuksessa simulaatioita tehtiin kolmelle kasvukaudelle kuudella eri typpilannoitustasolla.

Nämä tutkimukset antavat kuvan tämänhetkisten viljelykasvien simulointimallien tuloksiin liittyvistä epävarmuuksista sekä niiden lähteistä. Esitelmässä esitellään tärkeimmät epävarmuuslähteet ja keskustellaan keinoista, joilla mallitulosten luotettavuutta voitaisiin parantaa. Samoin pohditaan mitä tulokset kertovat erilaisista malleista ja niiden käyttökelpoisuudesta mm. ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin.
Palosuo_Malliseminaari_120202.pdf